Pitkään jännitys- keitto- ja kaupunkikirjagenressä toiminut Pakkanen osoittaa ajan tasalla pysymisensä ja muuntautumiskykynsä kertojana uusimmassa teoksessaan. Alunperin akkainlehtijatkiksena ilmestynyt tarina rakentuu kahden tarkastelusuunnan näkökulmiin. Toisaalla tapahtumia kyttää ikkunastaan eläkeläinen, jonka minämuotoiset päiväkirjamerkinnät kommentoivat vastapäisen asunnon tapahtumia. (Tunnistan tässä hahmossa vaimoni) Tarkkailun kohde, kosmetologi-meikkimyyjä Johanna rakastuu suinpäin ja harkitsematta hieman salaperäiseen Samueliin, menestyvään psykiatriin. Josta ei [...]

Ensimmäisenä äimistelin miksi kustantamo Like on sijoittanut tämän Rikos kannattaa-sarjaan? Sopisi yhtä hyvin, ellei paremmin, muuhun kirjallisuuteen. Ellei ole erikseen koulumaailmatragediat -palstaa. Siitähän tässä on kysymys. Leirikoulurahoitusta keksejä myymällä hankkiva 12-vuotias Sandra katoaa kesken myyntikierroksen. Kukaan ei tiedä mitään eikä ruumistakaan löydy. Siihen loppuukin yhtäläisyys muiden vakiodekkarikaavojen kanssa. Annika-täti ei kuvaile poliisityötä juuri mitenkään. Sivumennen [...]

Viime vuonna Arktisen Banaanin tallissa debytoinut Saurula on ottanut aiheensa kaukaa. Sekä ajallisesti että kilometreissä mitaten. Ensiksi Koiruohon kaupunki on kuin tuulahdus menneestä maailmasta, Neuvostoliiton vilja-aitan laajoilta pelloilta, mustan mullan vainioilta. Keskushenkilön, Nadjan, vanhemmat puurtavat kolhoosin pelloilla ja kaikki näyttää liki toivottomalta ja ikuiselta. Eletään vuotta 1968, ja tukahdutettavasta tsekkikapinasta kantautuu vain kaukaisia uutisia. Tärkeämpää [...]

Mina jatkaa komeasti alkanutta Alex Morrow-sarjaa Ampiaiskesällä. Sankari on sama, tosin tuhdisti tiineempänä, kaksosia odottavana. Työyhteisön ongelmat, siis k-päät esimiehet, sovinistiset kollegat ja typerät alaiset, jatkuvat yhä. Pientä toivoa paremmasta toki on, fiksuakin väkeä hakeutuu Glasgown poliisilaitokselle hommiin. Hieman sairaalta tuntuu ettei juuri kukaan halua ylennystä, koska menettäisi rivimiehelle kuuluvat ylityökorvaukset. Kaiken tämän rinnalla suomalainen [...]

Mistäköhän ei-lukeva yleisö muistaa Jarkko Tontin? Ehkä parhaiten raivoisasta kohtaamisesta tv-studiossa Nina Mikkosen kanssa. Tuon vuosituhannen kotiäidin, joka jyräsi päällekäyvällä vimmallaan hillityn juristipojun. Ne muistaa, jotka näki. Helsinki-kirjan 2011 julkaisema Sali on Tontin toinen proosa. Runoa, esseetä ja muuta asiaa on toki tuutista tippunut runsaasti. Salissa ilahduttaa ensimmäisenä koko. Ei tarvitse kirjoittaa kuuttasataa sivua vaikuttaakseen [...]

Niemi on heittänyt hyvästit Tornionjokilaaksolle ja Vittulanjänghälle. Toivottavasti lopullisesti. Vaan ydinosaamisaluettaan, nuorisoa, ei Mikael-pappa ole hyljännyt. Parin vuoden takainen, 2011 suometettu Aivot pellolle tarkastelee maailmaa yleensä ja kouluyhteisöä erityisesti 16-vuotiaan minäsankarin silmin ja mielenliikkein. Hämärästi muistan tuon iän, jolloin kaikki oli suurta. Maailmantuska, epäonnistumiset ja harvat onnistumiset. Sartrea ja Majakovskia on luettava, vaikkei mitään ymmärrä. [...]

Hieman epäillen tartuin tähän tiiliskiveen, jota takakansitekstin suunnittelija nimittää finanssitrilleriksi. Kun ei suurista finanssioperaatoista ole omaa kokemusta. Onneksi jaksoin alun sanamaalailun yli ja teksti alkoi vetää. Lähtötilannehan on mitä todellisin. Sekä Suomessa että maailmalla. Rahallahan ei ole isänmaata. Kun 2008 syksyllä Lehman Brothers (lehmä) USAssa horjuu, tutisevat puntit myös Erottajassa. Kyseessä ei siis ole AKTn [...]

Alunperin savolainen viäräleuka, armoton aforisti, itseoppinut runon ihmelapsi. ”Olen seissyt viimeisellä rannalla jo vuosia. Mutta lautturien lakko jatkuu” Että voi olla kiitollinen lauttureilla, sillä tämäkin Kejoskirja on ilon, surun, lähtöjen ja paluiden mikrokosmos. ”Suuri on se runoilija, joka pystyy muuntamaan kaksisuuntaisen mielenhäiriönsä suunnattomaksi.” Kejosen uusinta lukiessa ei pitkästy, on niin paljon läsnäoloa, tapahtuu maalla, merellä [...]

Denise-täti on päästänyt Paddy Meehan-sarjan tauolle tai eläkkeelle ja marssittaa kirjalliseen kehään uuden virtuaalifiguurin. Rikosylikomisario Alex Morrow ilmestyy kuin tyhjästä keskelle kaappausdraamaa. Sen verran lukijalle kerrotaan, että Alex on nainen eikä ukkokollegoiden kanssa aina ole helppoa. Meno on hetkittäin kuin AKTn toimistolla. Tohelot, lähes cohelot rosvot kaappaavat siirtolaisperheen isäpapan ja haavoittavat tytärtä. Miljoonavaade lunnaista heitetään [...]

Tuurin Jussi Ketola-sarjan kolmas osa hyppää sisällissodan jälkimainingeista suoraa kuohuvalle 30-luvulle. Aikaan, jolloin Lapuan Laki meni Suomen lain yli ja ohi, oikealta. Aiemmissa Ketola-kirjoissa Jussi käy Ameriikan maalla kaivostöissä ja pilvenpiirtäjiä rakentamassa (Taivaanraapija) saaden samalla Kurikan Matilta teosofis-sosialistisia vaikutteita. Vakaa ja vankka aate pitää miehen irti aseista ja Tampereen valtauksessa 1918 hän ajeleekin ruumiskuormia (Kylmien [...]