Aleksis Kivi

Aleksis Kivi syntyi Nurmijärvellä pitäjänräätälin perheeseen 1834. Hänen lapsuusvuodet olivat valoisat. Aleksis sai leikkiä vapaasti ja oli suosittu toveripiirissä. Perhe päätti lähentää hänet kiertokoulun jälkeen jatkamaan koulunkäyntiään ja niin 12-vuoias Aleksis lähti Helsinkiin. Vaihtelevan koulumenestyksen jälkeen hänestä tuli ylioppilas vuonna 1857. Vuonna 1859 Aleksis kirjoittautui yliopistoon historiallis-kielitieteelliselle laitokselle, mutta opinnot eivät ottaneet sujuakseen. Yliopistosta hän erosi 1864 suorittamatta mitään tutkintoa. Jo vuotta aikaisemmin hän oli muuttanut Siuntioon suojelijansa Charlotta Lönngvistin luokse. Jatkuva rahapula, sairaudet sekä hänen tuotantoonsa kohdistettu häikäilemätön ja loukkaava arvostelu mursivat lopulta Kiven mielenterveyden.Aleksis Kiveä pidetään nykyaikaisen suomenkielisen kirjallisuuden varsinaisena aloittajana ja sen suurimpana nerona. Hän loi tuotantonsa 1860-luvulla, jolloin kirjallisuutemme kieli ja muodot olivat vielä vakiintumattomat. Kivi loi oman kielimuotonsa ja ”Seitsemällä veljeksellä” hän vakiinnutti suomenkielisen proosan pääväyläksi kansankuvauksen ja tyylilajiksi huumorin sävyttämän realismin.

Kiven hautamuistomerkkiin on hakattu Seitsemästä veljeksestä lainatut sanat: ”Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidin kasvot, olivat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen”. Tätä paremmin ei Aleksis Kiven kirjailijapersoonaa voi kuvata. Aleksis Kivi kuoli uudenvuoden aattona 1872. Hänen viimeisiksi sanoikseen on väitetty jääneen lause: ”Minä elän!”

Aleksis Kiven pääteos Seitsemän Veljestä oli pitkällisen uurastuksen tulosta: hän kirjoitti teosta 10 vuotta. Romaani kuvaa seitsemän veljeksen muuttumista tappelevasta joukkiosta yhteiskunnan merkittäviksi jäseniksi. Romaani oli uutta suomalaisessa kirjallisuudessa, ja se saikin murskaavan kritiikin. Kivi itse piti teostaan loistavana, ja muiden ymmärtämättömyys oli viimeinen pisara, joka aiheutti Kiven sairastumisen.

Kiven ainoa runokokoelma ”Kanervala” ei saanut vielä Kiven aikana myönteistä arviota, vaan runoja pidettiin ”mynttäämättöminä kultarakeina”. Kiven runoissa ei ollut loppusointuja, ja niistä löydettiin kielellisiä epäpuhtauksia. Myöhempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että Kiven runojen rytmi noudattaa suomen kielen normaalia painotusta.

Kivi kirjoitti kaiken kaikkiaan 15 näytelmää, joista ensimmäinen Kullervo oli samalla ensimmäinen merkittävä suomenkielinen tragedia. Aiheen hän sai Kalevalan Kullervo-runosta. Aleksis Kiven Nummisuutarit-komedia on draamakirjallisuutemme ehdoton huipputeos, jonka pääaiheena on kansallisen perustyyppimme, Eskon, epäonnistunut häämatka. Kivi halusi kuvata teoksissaan kansaa, antaa siitä oikean kuvan. Hänen huumorinsa oli lämmintä, ihmisläheistä ja mehevää.

Raamatullisaiheisen pienoisnäytelmän Lean ensi-iltaa 10.5.1869 pidetään suomenkielisen ammattiteatterin syntyhetkenä.

Aleksis Kiven teokset

  • Kullervo, 1864
  • Lea, 1869
  • Nummisuutarit, 1864
  • Karkurit, 1865
  • Kihlaus, 1866
  • Olviretki Schleusingenissa, 1866
  • Yö ja päivä, 1866
  • Margareta
  • Canzio
  • Leo ja Liina
  • Seitsemän veljestä, 1870
  • Kanervala

Jätä kommentti.