Pentti Haanpää

Pentti Haanpää syntyi 1905 Pukkilassa maanviljelijän pojaksi. Hän jätti kansakoulun kesken kahdesti, eikä siis tehnyt koskaan mitään muuta työtä kuin vain kirjoittamista. Haanpään suvussa muitakin kirjailijoita oli paljon: hänen isänsä oli kirjailija, valtiopäivämiehenä ollut isoisä ja tämän lisäksi kirjailijana toimi vielä setäkin.

Lähin kotipiiri kannusti Haanpäätä jo 16-vuotiaana kirjoittamaan lastenlehto Pääskyseen, mutta vielä salanimellä. Pentti Haanpää sai jo 19-vuotiaana esikoisteokselleen kustantajan.Haanpää oli naimisissa kirjanpitäjä Aili Karjalaisen kanssa ja hänellä oli tytär nimeltään Elsa.

Haanpää teki novellikokoelmia, romaaneja, matkakirjan ja näytelmän. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat novellikokoelma Maantietä pitkin, Kolmen töräpään tarina, Kenttä ja kasarmi, Korpisotaa, Yhdeksän miehen saappaat, Jauhot, Noitaympyrä ja Vääpeli Sadon tapaus.

Pentti Haanpää oli yhteiskunnan kriittinen kuvaaja, joka kartutti kokemuksia ja kirjallisia aiheitaan matkoillaan ympäri Suomea. Haanpään teosten keskeiset henkilöt ovat työläisiä, kulkureita ja maaseudun pienviljelijöitä eli väkeä, jonka kanssa hän oli tekemisissä arjessa. Armeija esiintyy usein hänen tuotannossaan. Haanpään novelleja on kutsuttu jutuiksi, sillä hän halusi koristaa niiden juttelevaa ja kertovaa sävyä. Myös useat hänen romaaneistaan ovat lyhyistä osista koostuvaa.

Nykyisin Haanpää tunnetaan ennen kaikkea kirkon ja asevelvollisuuden vastustajana. Haanpää kritisoi armeijaa monissa teoksissaan. Pentti Haanpää oli yhteiskunnan kriittinen kuvaaja. Hän on harvoja lyhyen tekstin mestareitamme. Haanpää suhtautui vakavasti kirjailijan uraansa. Hän opetteli jopa kieliä pystyäkseen lukemaan aikakauden merkkiteoksia. Hän oli ensimmäinen suomalainen, jonka teoksissa näyttäisi olevan vaikutuksia James Joycelta.

Pentti Haanpään tuotantoa

  • Maantietä pitkin 1925,
  • Rikas mies, 1925/1956
  • Kolmen Töräpään tarina, 1927
  • Tuuli käy heidän ylitseen, kertomuksia, 1927
  • Kenttä ja kasarmi: kertomuksia tasavallan armeijasta, 1928
  • Hota-Leenan poika, 1929
  • Karavaani ja muita juttuja, 1930
  • Noitaympyrä, 1931/1956
  • Väljän taivaan alla, 1932/1956
  • Ilmeitä isänmaan kasvoilla, 1933/1956
  • Pojan paluu, 1933/1956
  • Vääpeli Sadon tapaus, 1935/1956
  • Isännät ja isäntien varjot: romaani talonpojan sortumisesta, 1935
  • Syntyykö uusi suku eli Kaaleppi Köyhkänän vanhuus, 1937
  • Lauma, 1937
  • Taivalvaaran näyttelijä, 1938
  • Ihmiselon karvas ihanuus, 1939
  • Korpisotaa, 1940
  • Nykyaikaa, 1942
  • Yhdeksän miehen saappaat, 1945
  • Jutut, 1946/1952
  • Heta Rahko korkeassa iässä, 1947
  • Jauhot: tarina pakkasen jäljiltä, 1949
  • Atomintutkija, 1950
  • Iisakki Vähäpuheinen: muutamia muistelmia hänen elämästään, 1953
  • Kiinalaiset jutut: muistikuvia, 1954
  • Kolme mestarijuttua, 1955
  • Puut, 1955
  • Valitut teokset, 1955
  • Kootut teokset, 1956–1958

3 kommenttia “Pentti Haanpää”

  1. Pekka Mäkelä kommentoi:

    Huomauttaisin vain, että Haanpään aikana alkeelisin koulumuoto oli Kansakoulu. Ensin alakoulua pari vuotta, sitten yläkoulua neljä. Jatkona Jatkokoulu, jota myös Kansalaiskouluksi sanottiin ja se yleistyi vasta sotien edellä. Kansalaiskoulu kesti jossain kaksi, jossain kolme vuotta. Ysiluokalla käytiin vain kolme päivää koulua ja oltiin kolme päivää töissä. Henkilökohtaista kokemusta on.

  2. admin kommentoi:

    Hei, kiitos tarkkavaisuudestanne! Juttuun oli muutenkin päässyt livahtamaan asiavirhe, Haanpäähän ei käynyt kouluaan lainkaan loppuun. Kohta on nyt korjattu.

  3. Matti Kurki kommentoi:

    Kyllä minusta Viljo Kojo, toinen suomalainen mestarinovellisti, ansaitsisi myös tulla huomioiduksi kirjailijaluettelossanne… olenpa ollut havaitsevinani joissakin Haanpään novelleissa joitakin vaikutteen tapaisia Viljo Kojon novelleista.

Jätä kommentti.