Juhani Aho

Juhani Aho syntyi Lapinlahdella Brofeldtin pappisukuun 11.9.1861. Hän oli ensimmäinen suomeksi kirjoittanut ammattikirjailija ja joka vielä sai elantonsa kirjoittamisesta.

Juhani Aho aloitti koulunkäynnin Kuopion lyseossa ja valmistui ylioppilaaksi 1880. Sieltä hän jatkoi Helsingin yliopistoon. Juhani Aho ei koskaan valmistunut yliopistosta, sillä iloinen opiskelijaelämä veti hänet puoleensa. Vuonna 1891 Aho tapasi tulevan vaimon, Venny Soldanin. He avioituivat lähes välittömästi. Yhdessä he viettivät kiertolaiselämää työ ollessa molemmille tärkeällä sijalla. Pariskunta vakiintui vasta 1890-luvun puolivälin jälkeen Hausjärvelle. Sieltä he vuonna 1897 muuttivat jälleen Tuusulaan ja perustivat sinne taiteilijakodin. Juhani rakasti myös Vennyn siskoa Tillya ja hänellä oli lapsia molempien siskosten kanssa. Venny ja Juhani alkoivat pikkuhiljaa etääntyä toisistaan ja muuttivat eri osoitteisiin 1910-luvun loppupuolella. Kansalaissodan aikana Aho muuttui alakuloisemmaksi ja sulkeutuneemmaksi. Sodan jälkeen hän ei enää palannut entiselleen vaan alkoi sairastella vuonna 1921, ja vielä sairasvuoteella suunnitteilla ollut kirja jäi vain haaveeksi, sillä Aho kuoli vuotta myöhemmin.

Juhani Aho kirjoitti erittäin monta romaania, joista suosituimpia ovat Rautatie ja Papin rouva. Rautatie on humoristinen pienoisromaani, joka teki suuren vaikutuksen moniin lukijoihinsa. Sitä painettiin Ahon elämän aikana n. 40 000 kappaletta ja sitä on käännetty ainakin seitsemälle kielelle. Papin rouva on Ahon ainoa teos, joka menestyi ulkomailla Rautatietä paremmin.

Lyriikkaa Juhani Aho ei kirjoittanut erityisemmin. Yksi ainoista teoksista, joita voidaan tulkita runoudeksi, on hänen viimeinen suuri teoksensa Muistatko -?. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Ahon lapsuuden maisemiin Lapinlahdelle, jonne hän palasi myös monissa muissakin kirjoissaan.

Juhani Aho kirjoitti vain kaksi näytelmää, joista ensimmäinen, Panu, ilmestyi vuonna 1903, ja jälkimmäinen, Tuomio, vuonna 1907. Vaikka jotkut tulkitsivat Panun karelianismin vastaiseksi tai sen ironiaksi, kasvoi Ahon maine tämän teoksen myötä ja Panu menestyi erittäin hyvin.

Juhani Aho oli Suomen ensimmäinen ammattikirjailija. Hän toimi myös Suomen kansalliskirjailija ja varsinkin sortovuosina tämä kävi ilmi siitä, että hän lähetti ulkomaailmaan lentokirjasia, päivän poliittisia tekstejä, tilaustyönä tehtyjä kansallisia elämänkertoja yms. Lisäksi Ahon omista kirjoista saattaa löytää vaikutteita ulkomaisista kulttuureista, Juhani Aho oli ennen kaikkea proosakielen kehittäjä ja ensimmäisiä kirjailijoita Suomessa, jotka kirjoittivat realismia.

Juhani Ahon teoksia

  • Siihen aikaan kun isä lampun osti, 1883
  • Kievarin pihalla; Muudan markkinamies, 1884
  • Rautatie, 1884
  • Papin tytär, 1885
  • Hellmanin herra; Esimerkin vuoksi, 1886
  • Juhani Aho, Kauppis-Heikki ja Pekka Aho: Novelleja, 1888
  • Helsinkiin, 1889
  • Kuvauksia, 1889
  • Muuan markkinamies, 1889
  • Yksin, 1890
  • Lastuja: kertomuksia ja kuvauksia, 1891
  • Uusia lastuja: kertomuksia ja kuvauksia, 1892
  • Juhani Ahon kirjoittamia lastuja: valikoima teoksista Lastuja ja Uusia lastuja, 1893.
  • Papin rouva, 1893.
  • Heränneitä: kuvauksia herännäisyyden ajoilta, 1894
  • Maailman murjoma, 1894
  • Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle, 1894
  • Kertomuksia ja kuvauksia, 1896
  • Lastuja: kolmas kokoelma, 1896
  • Panu: kuvauksia kristinuskon ja pakanuuden lopputaistelusta Suomessa, 1897
  • Katajainen kansani: ja muita uusia ja vanhoja lastuja vuosilta 1891 ja 1899, 1899
  • Kolme lastua lapsille, 1899
  • Lastuja: neljäs kokoelma, 1899
  • Juhani Ahon kirjasia kansalaisille 1-2, 1900
  • Katajainen kansani, 1900
  • Aatteiden mies: piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä, 1901
  • Kansalaisadressi 1901: kertomus asevelvollisuusasian johdosta syntyneestä kansalaisadressista vuonna 1901, 1901
  • Tutkimus taudin syistä: “rauhan aatteelle” omistettu, 1901
  • Metsästysalueiden muodostamisesta ja metsänriistan hoidosta, 1902
  • Panu: nelinäytöksinen näytelmä, 1903
  • Lastuja: viides kokoelma, 1904
  • Antti Ahlström: hans lif och verksamhet, 1905
  • Lastuja: valikoima kouluja varten, 1905
  • Kevät ja takatalvi 1-2, 1906
  • Minkä mitäkin Italiasta, 1906
  • Tuomio: kolminäytöksinen näytelmä, 1907
  • Minkä mitäkin Tyrolista, 1908
  • Eläimiä, novellikokoelma, 1911
  • Juha, 1911
  • Sanomalehtimiesajoiltani, 1911
  • Maisemia: valikoima lastuja, 1912
  • Muistelmia ja matkakuvia: sanomalehtimiesajoiltani 2, 1912
  • Sasu Punanen: ja muita lastuja, 1912
  • Tyven meri: lastuja, 1912
  • Vuorilla ja vuorten takana, 1912
  • Omatunto: saaristokertomus, 1914
  • Kuvia ja kuvitelmia Suomen historiasta 1-3, 1915
  • Rauhan erakko, 1916
  • Lastuja: seitsemäs kokoelma, 1917
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 1-3, 1918-1919
  • Kootut teokset 1-10, 1918-1922
  • Rakkautta, 1919
  • Muistatko?: kukkia keväiseltä niityltä, 1920
  • Kootut lastut 1-2, 1921
  • Lastuja 8: lohilastuja ja kalakaskuja, 1921
  • Matkakuvia: minkä mitäkin Italiasta: minkä mitäkin Tyrolista: matkoilta omassa maassa!, 1922
  • Lastuja lapsille, 1923
  • Lastuja: valikoima kouluja varten: tekijän toimittama, 1926
  • Eläinsatuja, 1928
  • Lastuja lapsista, 1929
  • Kosioretkestä Maailman murjomaan: yhdeksän kertomusta, 1948
  • Valitut teokset, 1953
  • Kootut teokset: täydennysosat 1-3, 1961
  • Punapukuinen tyttö ja muita lastuja : Juhani Ahon kertomuksia koulukäyttöön, 1972
  • Valitut teokset, 1973
  • Lastuja, 1974
  • Papin tytär; Muistatko; Yksin, 1978
  • Omatunto; Yksin; Juha, 1981
  • Ensimmäinen onkeni, 1982
  • Juha; Rautatie ; Yksin, 1982
  • Juhani Aho 1-3, 1985
  • Juhani Ahon kirjeitä, 1986

Jätä kommentti.