Mika Waltari

Mika Waltari on syntynyt vuonna 1908 Helsingissä. Hänen isänsä oli pappi, joka kuoli Mikan ollessa viisivuotias. Tämän jälkeen Mika Waltari muutti äitinsä kanssa Helsinkiin.

Waltari oppi lukemaan ennen kouluikää ja kirjoitti runoja jo nuorena. Vuonna 1926 Waltari aloitti yliopisto-opinnot ja valmistui filosofian kandidaatiksi. Runoilu vei Waltarin jo nuorena Nuoren Voiman Liiton Tulenkantajien piiriin. Mika Waltari pitikin itseään ensisijaisesti runoilijana. Vapaaksi kirjailijaksi Mika Waltari hän ryhtyi 30-vuotiaana työskenneltyään tätä ennen toimittajana, kirjallisuusarvostelijana ja toimitussihteerinä. Waltarin kirjailijan ura alkoi vuonna 1925 teoksella Jumalaa paossa. Vuonna 1931 Waltari meni naimisiin Marjatta Luukkosen kanssa, ja heille syntyi tytär Satu Waltari. Vuonna 1945 ilmestyi Mika Waltarin pääteos: Sinuhe egyptiläinen, josta tehtiin jopa Hollywood-elokuva

Kriitikot eivät pitäneet Waltarista, mutta se että Sinuhe egyptiläistä myytiin kahden ensimmäisen vuoden aikana yli 550 000 kappaletta, kertoo kansan kuitenkin pitäneen hänen kirjoitustyylistään.

Sinuhe egyptiläinen on käännetty 29 eri kielelle. Sinuhe egyptiläisestä alkoi Waltarin historiallisten romaanien aikakausi. Ne kertovat ajasta Euroopan eri murroskausina, käsiteltyjä teemoja ovat mm. Konstantinopolin tuho, roomalaisuuden ja kristinuskon kohtaamista. Waltari kirjoitti suuret romaaninsa kesäisin maaseudulla.

Waltari kirjoitti lisäksi lukuisia pienoisromaaneja, kuten Vieras mies tuli taloon ja Antero ei enää palaa.

Mika Waltarin tuotantoon kuuluu jotain lähes jokaiselta kirjallisuuden osa-alueelta. Proosan lisäksi hän kirjoitti lyriikkaa ja käsikirjoituksia sekä näytelmiin että elokuviin. Mika Waltari kirjoitti yli sata teosta, 22 romaania, lukuisia pienoisromaaneja sekä käsikirjoituksia, lehtiartikkeleita ja sarjakuvatekstejä Kieku ja Kaiku – sarjakuviin. Waltarin teokset edustavat tyyliltään realismia. Hänen läpimurtoteos oli Suuri illusioni. Mika Waltarin on kirjoittanut myös kuuluisat Komisario Palmu –dekkarit.

Vuonna 1957 Waltarista tuli akateemikko Suomen Akatemiaan. Hän jätti Akatemian vuonna 1978 ja kuoli syöpään vuotta myöhemmin Helsingissä.

Waltari on edelleen tuotteliain ja luetuin suomalainen kirjailija. Hän on myös eniten käännetty suomalainen kirjailija. Mika Waltarin kunniaksi on pystytetty muistomerkki Helsinkiin, Etu-Töölöön.

Waltarin teokset:

Jumalaa paossa, 1925
Suuri illusioni, 1928
Appelsiininsiemen, 1931
Keisarin tekohampaat, 1931
Punainen Madonna, 1932
Älkää ampuko pianistia!, 1932
Mies ja haave, 1933
Sielu ja liekki, 1934
Palava nuoruus, 1935
Surun ja ilon kaupunki, 1936
Vieras mies tuli taloon, 1937
Ihmeellinen Joosef, 1938
Jälkinäytös, 1938
Kuka murhasi rouva Skrofin?, 1939
Komisario Palmun erehdys, 1940
Antero ei enää palaa, 1940
Kaarina Maununtytär, 1942
Isästä poikaan, 1942
Rakkaus vainoaikaan, 1943
Tanssi yli hautojen, 1944
Sinuhe egyptiläinen, 1945
Mikael Karvajalka, 1948
Mikael Hakim, 1949
Neljä päivänlaskua, 1949
Nuori Johannes, 1951
Johannes Angelos, 1952
Turms kuolematon, 1955
Feliks onnellinen, 1958
Valtakunnan salaisuus, 1959
Tähdet kertovat, komisario Palmu!, 1962
Ihmiskunnan viholliset, 1964

Jätä kommentti.