Pentti Saarikoski

Pentti Saarikoski syntyi Impilahdessa 2.9.1937. Hänen äitinsä perhe oli Karjalasta ja Saarikoski korosti juuriaan koko elämänsä ajan. Isä oli toimittaja, mutta joutui lähtemään joistakin työpaikoistaan alkoholisminsa takia. Ehkäpä perimäkin vaikutti Pentti Saarikosken myöhemmin tavaramerkiksi muodostuvaan alkoholiongelmaan.

Saarikoski opiskeli Helsingin yliopistossa Rooman ja Kreikan kirjallisuutta, estetiikkaa ja kansanrunoutta. Hän julkaisi ensimmäiset runokokoelmansa, Runoja ja Toisia runoja 21-vuotiaana. Nämä kokoelmat ärsyttivät konservatiivisia kriitikoita ja läpimurto tapahtui vasta muutamaa vuotta myöhemmin kokoelmalla Mitä tapahtuu todella? vuonna 1962.

Läpimurtokokoelmassaan Saarikoski siirtyy perinteisestä kuvakielestä sarjamaisempaan tarkasteluun. Hän yhdistää yksityistä ja yhteiskunnallista ainesta sekä käyttää typografiaa ja kappalejakoa aivan uudella tavalla. Mitä tapahtuu todella? vaikutti suomalaiseen modernistiseen lyriikkaan vahvasti.

Runoilija, toimittaja, kääntäjä

Pentti Saarikoski kirjoitti myös pakinoita Ylioppilaslehteen, Uuteen Suomeen ja Kansan uutisiin. Näissä hän teki pilaa yhteiskunnan konservatiivisista instituutioista. Hän parodioi taitavasti etenkin instituutioiden käyttämää jähmeää virkakieltä. Hän pyrki eduskuntaan SKDL:n listoilta vuosina 1966 ja 1970, mutta sai vain vähän ääniä eikä tullut valituksi.

Runoilijan uransa ohella Saarikoski suomensi kirjallisuutta. Hänen tulkintojaan pidetään ennemmin mukailtuina cover-versioina kuin varsinaisina suomennoksina, sillä niissä oli tulkintaa ja poikkeamia alkuperäisistä teoksista. Muun muassa Homeroksen Odysseia, Aristoteleen Runousoppi ja J.D. Salingerin Sieppari ruispellossa saivat Saarikosken käsissä uudet suomennokset.

Taiteilijaelämää

Pentti Saarikoski oli paitsi tunnettu kirjallinen vaikuttaja, jonka mielipiteitä kuunneltiin, julkisuudessa myös paheellisten elämäntapojensa vuoksi. Hän meni naimisiin neljästi, oli tunnettu alkoholismistaan ja loppuvaiheissa sekavasta käytöksestään. Alkoholismi vei hänet sairaalaan jo kolmikymppisenä. Ennen juoppohulluuskohtaustaan hän kirjoitti seinään ihailemansa Che Guevaran lausahduksen ”Patria o muerte” eli ”Isänmaa tai kuolema”.

Sairauskohtauksistaan huolimatta Saarikoski jatkoi juomatapojaan kuolemaansa asti. 1960-luvun päiväkirjassaan Saarikoski kertoo polttaneensa kaksi askia tupakkaa ja juoneensa viinapullon tai kaksi päivässä.

Saarikoski julkaisi runoja tasaisesti aina kuolemaansa saakka. Ruotsissa vuosina 1977–1983 valmistui arvostettu ja ihailtu Tiarnia-trilogia, johon kuuluvat teokset Tanssilattia vuorella, Tanssiinkutsu ja Hämärän tanssit. Näissä teoksissa näkyy vahvasti Saarikosken syvällinen antiikin mytologian tuntemus. Trilogia jäi Saarikosken viimeiseksi lyyriseksi työksi. Hän kuoli 24.8.1983 Joensuussa.

Pentti Saarikoski on henkilökuvaltaan yksi tunnetuimpia suomalaisia moderneja runoilijoita. Hänen leikittelevää tekstiään luetaan oppilaitoksissa jatkuvasti esimerkkinä modernistisesta runoudesta.

Tuotanto

Runokokoelmat

  • Runoja (1958)
  • Toisia runoja (1958)
  • Runot ja Hipponaksin runot (1959)
  • Maailmasta (1961)
  • Mitä tapahtuu todella? (1962)
  • Kuljen missä kuljen (1965)
  • Ääneen (1966)
  • Laulu laululta pois (1968)
  • En soisi sen päättyvän (1968)
  • Katselen Stalinin pään yli ulos (1969)
  • Onnen aika (1971)
  • Alue (1973)
  • Eino Leino (runomuotoinen tutkielma) (1974)
  • Ja meille jäi kiireetön ilta (yhdessä Mia Bernerin kanssa) (1975)
  • Tiarnia-trilogia:
    • Tanssilattia vuorella (1977)
    • Tanssiinkutsu (1980)
    • Hämärän tanssit (1983)
  • Nuoruuden runot: Kreikkalainen kausi 1958–1959. Toimittanut ja jälkisanan kirjoittanut Pekka Tarkka. Otava, 1994.

Proosateokset

  • Ovat muistojemme lehdet kuolleet (1964)
  • Aika Prahassa (1967)
  • Kirje vaimolleni (1968)
  • Asiaa tai ei (1980)
  • Euroopan reuna kineettinen kuva (1983)

3 kommenttia “Pentti Saarikoski”

  1. mervi räihä kommentoi:

    Tähän lopetan runojen kirjoittamisen.
    Tai en vanno.
    Saattaa olla että ikkuna taas joskus
    unohtuu auki ja lintu
    eksyy sisään:
    että auttaa sen ulos, on runo.
    -PS

    Mestarin testamentti. Se viimeisin runo.

  2. Saku Riite kommentoi:

    Hei, tietäjät!

    Saarikosken kootuissa on runo “Rikas rikasta rakastaa ja köyhä köyhää vihaa. Lapset ulkona mekastaa ja juoksee pitkin pihaa…” Milloin julkaistiin ensimmäisen kerran?

    Vastauksesta onnellinen
    Ässä Riite

  3. 9G kommentoi:

    Meidän koko luokka ihailee Saarikosken Penaa. Onko hän jo kuollut?? Vastauksesta ikuisesti kiitollinen ja onnellinen

    Me

Jätä kommentti.