Lauri Viita

Lauri Viita syntyi 1916 Pispalassa, Tampereella. Hän oli seitsemänlapsisen perheen kuopus. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa Pispalan maisemissa ja kotiseudusta tulikin hänelle hyvin rakas. Lauri aloitti opiskelun pelastusarmeijan pyhäkoulussa, josta hän sitten siirtyi Pispalan kansakouluun, jonka jälkeen Lauri meni vielä Tampereen klassilliseen lyseoon. Sen hän kuitenkin lopetti nopeasti. Lyseon jälkeen Viita työskenteli Tampereen rakennustyömailla, ja oli mukana sodassakin. Sodan jälkeen julkaistiin Viitan ensimmäinen kirja, Betonimylläri. Siitä lasketaan Lauri Viitan kirjailijaura alkaneen.Lauri Viitalla oli skitsofrenia, jonka takia hän oli usein sairaalahoidossa ja vuodesta 1959 asti hän asuikin jatkuvasti kellokosken sairaalassa. Vuonna 1965 häntä kuljettaneeseen taksiin törmäsi rattijuopon kuljettama kuorma-auto, ja Viita kuoli seuraavana aamuna sairaalassa.

Lauri Viita oli työläisolojen kuvaaja ja varsinainen sanoilla leikittelijä. Hän kirjoitti kolme runokokoelmaa: Betonimylläri, Käppyräinen, Suutarikin suuri viisas sekä yhden runosadun, Kukunor. Viitan runot ainakin Betonimyllärissä ovat riimikkäitä ja huomiota herättäviä. Runojen ohella Lauri Viita kirjoitti oikeastaan vain kaksi romaania. Toinen oli Moreemi, jossa Niemisen perhe muuttaa Pispalaan ja toinen Laurin romaaneista on Entäs sitten Leevi, joka jäi vähän kesken Laurin kuollessa. Hän oli suunnitellut tekevänsä romanitrilogian, josta Entäs sitten, Leevi olisi ollut ensimmäinen osa.

Lauri Viita on ollut oikeastaan aina kohtuullisen arvostettu. Hänen sydämensä lähellä oli erityisesti runous. Lauri Viita kuuluu aikansa nimekkäimpiin kirjailijoihin.

Lauri Viitan teokset

  • Betonimylläri,1947
  • Kukunor, 1949
  • Moreeni, 1950
  • Käppyräinen, 1954
  • Suutarikin, suuri viisas, 1961
  • Entäs sitten, Leevi, 1965

Jätä kommentti.