Laila Hietamies

Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958–2004 Hietamies) syntyi Viipurissa 7.kesäkuuta 1938. Hän avioitui kirjailija Heikki Hietamiehen kanssa vuonna 1958 ja otti käyttöön miehensä sukunimen Hietamies. Perheeseen syntyi kolme tytärtä: Kristiina (s. 1958), Eveliina (s. 1964) ja Anuliina (s. 1968). Eveliina ”Eve” Hietamies tunnetaan myös kirjailijana ja käsikirjoittajana.

Laila ja Heikki Hietamies päätyivät asumuseroon vuonna 1985, virallisesti he erosivat 1991. Laila Hietamies otti 9. joulukuuta 2004 yhdessä kolmen serkkunsa kanssa tyttönimensä takaisin ja on siitä lähtien julkaissut romaaninsa nimellä Laila Hirvisaari. Kirjailija asui vuoteen 1974 saakka Lappeella ja Lappeenrannassa, kunnes muutti Helsingin Vuosaareen. Vuonna 1985 hän muutti Tuusulan Rantatielle, jossa asuu nykyäänkin.

Laila Hietamies on yksi Suomen rakastetuimpia ja tunnetuimpia kirjailijoita. Hän on julkaissut yli 40 romaania sekä lukuisia näytelmiä, novelleja ja muita julkaisuja. Laila Hietamies on erityisen tunnettu laajoista historiallisista romaanisarjoista. Esikoisromaani Lehmusten kaupunki (1972) aloitti Lappeenranta-sarjan, jonka seitsemäs osa Kallis kotimaa ilmestyi 2004. Muita sarjoja ovat Hamina-, Kannas-, Laatokka-, Sonja- ja Imatra-sarjat. Hietamiehen teoksissa liikutaan niin Laatokan Karjalassa ja Karjalankannaksella kuin Venäjällä, Intiassa ja Roomassakin.

Laila Hietamiehen suosiosta kertovat huimat painomäärät: miljoonas kirja painettiin vuonna 1982, toinen miljoona meni rikki vuonna 1992, kolmas vuonna 2002 ja neljäs vuonna 2008. Imatra-sarjaan kuuluva Grand Hotel oli vuonna 2007 Suomen toiseksi myydyin kaunokirja 118 500 kappaleellaan.

Hietamies on saanut useita tunnustuksia ja palkintoja työstään, muun muassa Pro Finlandia-mitalin (1993), Infon kirjailijastipendin (1997) ja Kirjallisuuden valtionpalkinnon (1998). Laila Hietamies sai myös professorin arvonimen kesäkuussa 2002.

Laila Hirvisaaren rahasto perustettiin kirjailijan 30-vuotisen uran kunniaksi vuonna 2002 Kirjakauppasäätiön yhteyteen. Apurahan suuruus on 5 000 €, joka myönnetään vuosittain tukemaan ja kannustamaan kirjailijauransa alussa olevia – jo kerran taitonsa näyttäneitä – suomalaisia. Pyrkimyksenä ovat laadukkaat, koskettavat ja elämänmakuiset teokset. Vuoden 2009 apurahan sai kirjailija Petri Karra.

Romaanit

  • Nimellä Laila Hietamies
    • Lehmusten kaupunki -sarja
      • Lehmusten kaupunki, 1972
      • Unohduksen lumet, 1973
      • Kukkivat kummut, 1976
      • Syksyksi kotiin, 2001
      • Koivu ja tähti, 2002
      • Siellä jossakin, 2003
      • Kallis kotimaa, 2004
    • Hamina-sarja
      • Maan väkevän lapset, 1977
      • Kaikilla elämän kaipuu, 1978
    • Kannas-sarja
      • Mäeltä näkyy toinen mäki, 1980
      • Maa suuri ja avara, 1981
      • Hylätyt talot, autiot pihat, 1982
      • Vierailla poluilla, oudoilla ovilla, 1983
      • Edessä elämän virrat, 1984
    • Laatokka-sarja
      • Pilvissä taivaanlaiva, 1986
      • Maan kämmenellä, 1987
      • Valamon yksinäinen, 1988
      • Jäiden soitto, 1989
      • Valkeat yöt, 1990
      • Valoa kohti, 1991
    • Sonja-sarja
      • Sonja, 1993
      • Valkoakaasiat, 1994
      • Myrskypilvet, 1995
      • Satakielimetsä, 1996
      • Viktoria, 1997
    • Anni-sarja
      • Kylä järvien sylissä, 1998
      • Siniset Viipurin illat, 1999
      • Kesän korkea taivas, 2000
    • Muu tuotanto
      • Elämän huipulla, 1974
      • Käden kosketus, 1974
      • Rakkaani tuli vuorilta, 1975
      • Kuin tuuli tähkäpäässä, 1979
      • Laila Hietamiehen Suomalainen sarja 1-10 (kootut teokset), 1985
      • Joulumuisto, 1985 (novelli)
      • Vienan punainen kuu, 1992
      • Koivukoto, 1999 (novelli, kuvittanut Leena Lumme)
  • Nimellä Laila Hirvisaari
    • Imatra-sarja
      • Kruununpuisto, 2005
      • Myrskyn edellä, 2006
      • Grand Hotel, 2007
      • Vuoksen helmi, 2008
      • Pihkovan kellot, 2009
    • Muu tuotanto
      • Elämäni runot, 2009 (runokokoelma)

Näytelmät

  • Unohduksen lumet, ensi-ilta helmikuussa 1975 Lappeenrannan kaupunginteatterissa
  • Olga, ensi-ilta maaliskuussa 1977 Lappeenrannan kaupunginteatterissa
  • Muuttolinnut, ensi-ilta marraskuussa 1992 Lappeenrannan kaupunginteatterissa
  • Keisarin perhe ja pyhä paholainen, ensi-ilta syyskuussa 1993 Suomen Kansallisteatterissa
  • Katariina Suuri, ensi-ilta syyskuussa 1996 Suomen Kansallisteatterissa
  • Maan kämmenellä, sovitus yhdessä Panu Rajalan kanssa, ensi-ilta Pyynikin kesäteatterissa 17.6.1998
  • Mannerheim – mies moneksi, kantaesitys/ensi-ilta 24.3.1999 Suomen Kansallisteatterissa

TV-sarja

  • Kirje isältä, kolmiosainen draamasarja. Käsikirjoitus yhdessä Eve Hietamiehen kanssa. Ohjaus Heidi Köngäs. TV1 2003

Romaanien dramatisoinnit

  • Olga, tv-näytelmä, TV 1/1978
  • Hylätyt talot, autiot pihat, kuunnelma, YLE/1989
  • Mäeltä näkyy toinen mäki, näytelmä, Katinhännän kesäteatteri 1989
  • Maa suuri ja avara, näytelmä, Katinhännän kesäteatteri 1994
  • Lehmusten kaupunki, näytelmä, Lappeenrannan kaupunginteatteri 1997
  • Hylätyt talot, autiot pihat, näytelmä, Katinhännän kesäteatteri 1998
  • Mäeltä näkyy toinen mäki, näytelmä, Lopen Teatteri/kesäteatteri 1999
  • Unohduksen lumet, näytelmä, Lappeenrannan kaupunginteatteri 1999
  • Hylätyt talot, autiot pihat, elokuva, ensi-ilta 11.2.2000
  • Valamon yksinäinen, näytelmä, Joensuun Kaupunginteatteri, 2002 (kantaesitys, ensi-ilta 21.9.2002)

Palkintoja

  • P. E. Svinhufvudin muistosäätiön taidepalkinto 1973
  • Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1979 ja 1983
  • Kirjapöllö-palkinto 1987
  • Kirjallisuuden valtionpalkinto 1988 kirjasta Maan kämmenellä
  • Kirjallisuuden Karjala -palkinto 1988 kirjasta Valamon yksinäinen
  • Lukijan Finlandia -palkinto 1993 kirjasta Sonja
  • Pro Finlandia -mitali 1993
  • Infon kirjailijastipendi 1997
  • Pro Carelia -ansiomerkki 2000
  • Professorin arvonimi 2002

Yksi kommentti “Laila Hietamies”

  1. liisa.jokinen-lohi kommentoi:

    Hei !

    Toivoisin yhteydenottoa löytämäni Azerbaidzanilaisen sukulaisen johdosta. Hänen tarinansa on uskomaton!!! Sain hänet Suomeen n. 7 vuotta sitten ja hän on nyt 90-vuotias Olga-täti. Tarina olisi romaanin arvoinen…

Jätä kommentti.