Kaari Utrio

Kaari Utrio

Kaari Utrio on suomalainen nykykirjailija, joka kirjoittaa tarkkaan kuvattuja naishistoriallisia ja perhe-elämän läheisiä romaaneja. Hän kirjoittaa fiktioromaaneja, mutta niiden taustalla ovat oikeat historialliset faktat, jotka hän vain liittää fiktioon. Historiallisista seikoista johtuen teoksissa on vahva teoksen aikakauden tunnelma. Esiin nousee suurten valtiollisten tapahtumien lisäksi erityisesti tavallinen arki naisen näkökulmasta. Kaari Utrion romaaneiden päähenkilö on tavallisesti nainen ja usein tapahtumapaikkana on Suomi. Hänen historiallisesti merkittävin teoksensa on Eevan tyttäret, jossa tarkastellaan naisen historiaa nykypäivään saakka. Eevan tyttärissä näkyy feministinen ajattelu ja patriarkaalisen yhteiskunnan kritisoiminen. Teos on käännetty seitsemälle kielelle.

Kaari Utrio – naisen elämän kuvaaja

Yhteensä Kaari Utrio on kirjoittanut 51 romaania. Romaanien lisäksi Kaari Utrio on kirjoittanut jatkoromaaneja, novelleja, asia-artikkeleita sanoma- ja aikakauslehtiin, TV- ja radiokäsikirjoituksia. Kaari Utrio on toiminut myös kirjallisuuskriitikkona ja kolumnistina useissa sanoma- ja aikakauslehdissä, ohjaajana kuluttajaseminaareissa ja pitänyt runsaasti luentoja ja esitelmiä kotimaassa ja ulkomailla. Kirjallisuuskriitikot ovat maininneet Kaari Utrion olevan Mika Waltarin seuraaja.

Kaari Utrio on syntynyt 1942. Tekstit tulivat hänelle jo pienenä tutuiksi, sillä Kaari Utrion äiti, Meri Marjatta toimi Eeva-lehden toimittajana ja Kaari Utrion isä, Urho Utrio Tammen kustantajana. Iltaisin äiti luki Kaarille ja hänen kahdelle veljelleen maailmankirjallisuuden klassikoita. Kaari Utrio kävi Kaisaniemen kansakoulun. Hänellä oli vaikeuksia oppia lukemaan ja pian huomattiinkin, että syy ei ollut tytön älykkyydessä vaan näössä. Silmälasien hankkiminen auttoi ja Kaari otti kotinsa kirjahyllystä Jokamiehen maailmanhistoria –kirjan ja alkoi tutkia sitä tarkkaan. Pikkuhiljaa Kaari Utrio alkoi hahmottaa sanoja. Kaari Utrion mukaan kirja vaikutti suuresti hänen ammatinvalintaansa. Kirja herätti hänessä kiinnostuksen historiaan ja Kaari Utrio päätti alkaa historiantutkijaksi.

Oppikoulun jälkeen Kaari Utrio kävi Helsingin tyttölukion, jonka jälkeen hän jatkoi yliopistolle opiskelemaan historiaa. Vuonna 1967 Kaari Utrio valmistui filosofian kandidaatiksi. Pian hän huomasi, että tiedenaiseksi hänellä oli liian suuri mielikuvitus. Faktoihin perustuvat historian tapahtumat alkoivat Kaari Utrion päässä saada seurakseen fiktiota ja tapahtumien tyhjät aukot täyttyivät. Kaari Utriolle seuraava askel oli luonnollinen. Seuraavana vuonna Kaari Utrio aloitti kirjoittamaan esikoisromaaniaan Kartanon herraa, ja kaunista Kirstiniä. Esikoisteos saavutti heti menestystä ja se ostettiin Ruotsiin. Esikoiskirjansa jälkeen hän muutti pois Helsingistä ja perusti perheen. Saatuaan kaksi poikaa Kaari Utrio tarttui taas kynään ja alkoi kirjoittaa entistä enemmän. Vuonna 1973 Kaari Utrio sai ensimmäisen palkintonsa, Valtion kirjallisuuspalkinnon ansioistaan historiallisen todellisuuden kuvaajana teoksessaan Pirita, Karjalan tytär.

Kaari Utrion kirjoja on myyty yli pari miljoonaa kappaletta, joista suurin on perheyritys Amanitan tuotantoa, jonka hallituksen puheenjohtajana Kaari Utrio toimii. Amanita on kirjatalo, joka tuottaa kotiseutukirjallisuutta ja tuo esimerkiksi sikareita Suomeen. Amanita sijaitsee Kaari Utrion ja hänen miehensä Kai Linnilän kotitilalla.

Kirjailijan teokset

• Kartanonherra ja kaunis Kirstin, 1968

• Sunneva Jaarlintytär, 1969

• Sunneva keisarin kaupungissa, 1970

• Vehkalahden neidot, 1971

• Pirita, Karjalan tytär, 1972

• Viipurin kaunotar, 1973

• Aatelisneito, porvaristyttö, 1974

• Kun nainen hallitsi, rakasti ja vihasi, 1975

• Pirkkalan pyhät pihlajat, 1976

• Pappilan neidot, 1977,

• Rakas Henrietta, 1978

• Karjalan kruunu, 1978

• Rautalilja, 1979

• Neidontanssi, 1980

• Porvarin morsian, 1981