Viimeinen hengenveto, Denise Mina

Denise-tädin Glasgowin lehdistömaailmaan sijoittaman Paddy Meehan-sarjan kolmas osa (2010 Like) ajoittuu vuoteen 1990. Toimittajana Paddy on ylennyt arvostetuksi kolumnistiksi ja siteeratuksi tv-hahmoksi. Muuten menee huonommin.

Vanha työtoveri ja sydänystävä Terry löytyy tapettuna Irlantiin vievän reitin varrelta. Poliisi kiirehtii ensimmäisenä kieltämään IRAn osuuden asiaan. Sehän tietennii ihmetyttää Paddya ja hän ryhtyy tutkimaan asiaa välillä vastoin pomonsa tahtoa.
Tätä lukiessa täytyy pitää mielessä ajankohta. Varttunut lukija toki muistaa ajan, kun Pohjois-Irlannin tasavaltalaiset katoliset ja brittimieliset protestantit tappoivat toisiaan tahallaan tai vahingossa. Skotlannin itsehallintoa vasta ajateltiin ja sananakin britti merkitsi Glasgown kapakoissa lähinnä kirousta. Kaikki tämä siis ennen kuin Sir Harri H kävi rauhoittamassa kuohuvan saaren ja Sir Sean C itsenäisti (melkein) Skotlannin. Tämän kuohuvan ajan Mina tavoittaa hyvin, vaikkei lukijalle maankolkan historian kipupisteet tutuja olisikaan.

Samoin uskottavaa ja eloisaa on kuvaus lehtitalon ytimestä. Levikit laskee, omistajat vaihtaa päätoimittajaa ja päätoimittaja potkii pois väkeä minkä kehtaa. Sähköinen tiedonvälitys kehittyy ja Terryn hautajaisissa ensiesiintymisensä tekevä liikuteltava taskumatkapuhelin saa suuren roolin kemuissa. Toki tarvitaan melkoinen tasku.

Tärkeän roolin mediapelissä saa myös vankilasta vapautuva sukulaispoika Callum Ogilvy. Hän vapautuu lapsentaposta saamansa tuomion kärsittyään ja media tietysti jahtaa jokaista liikettä alan parhaiden perinteiden mukaisesti. Paddy tekee mitä voi nuorukaista suojellakseen ja lopussa kiitos seisoo.

Terryn tapon syitä etsiessään Paddy törmää keskeneräiseen valokuvateosprojektiin. Jotain kuumaa ja hämärää hommassa on, kun kuvamateriaali ja muistiinpanot ryöstetään ja valokuvaaja Kevin kohtaa matkansa pään hämärällä tavalla. Jopa ruumis häviää eikä kukaan poliisilaitokselta kerro Paddylle mitään. Aiemmissakin osissa pintaan noussut epäilys poliisin puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta elää edelleen tässäkin kirjassa. Toimittajalle ei jää muuta keinoa kuin julkisuus. Ja vähän kättä pidempää kera solidaaristen sukulaisten. Viimeiseen hengenvetoon.

Sarjan edetessä Paddy Meehan on saanut lihaa luittensa ympärille. Siis henkisesti, fyysisesti on koko ajan ollut. Mihin vielä ehtinee, jos jatkoa seuraa. Denisen suuret teemat elävät tässäkin. Katolisen suurperheen sisäinen solidaarisuus, vaikka välillä rähjätään täysillä. Kosto, kauna ja katkeruus, jotka vuosisatoja myrkyttivät Pohjois-Irlantia säteillen naapureihin. Minkä futisjengin paidassa uskallat lähteä mihinkin kapakkaan? Ei taida olla täysin vierasta meilläkään. Valitettavasti.

Rohkenen suositella, sarjaa ennestään tunteville.

Jätä kommentti.