Johannes Linnankoski

Johannes Linnankoski eli Vihtori Peltonen syntyi Askolassa talonpoikaissukuun vuonan 1869. Hän oli herkkä ja tiedonhaluinen lapsi, joka kävi kansakoulun Askolan kirkonkylässä. Kotoaan hän sai uskonnollisen kasvatuksen ja arvostuksen koulutusta kohtaan. Johannes oli varsinainen mallioppilas. Hän valmistui kansakoulusta 1882, jonka jälkeen hän aloitti pienillä kirjoitelmilla kirjoittajan uransa. Hän olisi halunnut itsekin opettajaksi, mutta hän keskeytti opintonsa Jyväskylässä parin vuoden jälkeen. Tämän jälkeen lähti käyntiin hänen varsinainen kirjoittajan uransa, ensin Uusimaan päätoimittajana 1894-1900 ja sen jälkeen omien kirjoitusten kirjoittajana.

Monet hänen kirjoituksistaan sijoittuivat samoihin kotikulmille, joissa hän oli pienenä poikana tehnyt ruumiillista työtä. Avioliiton hän solmi yhteiskoulun opettajattaren kanssa ja he saivat neljä lasta. He muuttivat monta kertaa ja elivät siten ympäri Suomea. Viimeisen kerran muuttaessaan he muuttivat takaisin Askolaan. Siellä Johanneksen terveys heikkeni ja hän hankkiutui lopulta Helsingin Diakonissalaitokseen hoidettavaksi. Siellä hän kuoli anemiaan 43-vuotiaana 10.8.1913.

Johannes Linnankoski teki uransa aikana muutamia näytelmiä, joista ehkä tunnetuin on Jeftan tytär. Näytelmä valmistui vuonna 1911 ja sitä on pidetty Linnankosken parhaimpana teoksena.

Johannes Linnankosken tuotanto herätti paljon huomiota julkaisuajankohtanaan. Vuonna 1905 ilmestynyt Laulu tulipunaisesta kukasta on varmasti tunnetuin Linnankosken romaaneista. Sen sanotaan kertovan suomalaisesta Don Juanista, joka kiertää kylästä kylään ja hurmaa nättejä tyttöjä. Romaanissa on käytetty Linnankosken kotipaikan lähitienoota tapahtumapaikkana. Vakava kohu teoksesta heräsi sen romanttisen kuvauksen takia. Johannes Linnankosken pääteos oli Pakolaiset, joka ilmestyi 1908. Johannes oli monessa asiassa mukana ajamassa kansalaisten etua. Hän otti tehtäväkseen kansanvalistamisen ja suomalaisen identiteetin vahvistamisen. Linnankoskella oli suuri merkitys suomalaisuudessa. Hänen innoituksesta moni suomalainen vaihtoi ruotsalaissukukuisen sukunimen suomalaiseen Snellmanin 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Linnankosken teoksia

• Asutus- ja rakennusjärjestelmä maaseudulla, 1900
• Kuinka joka mies sai maata, 1900
• Kynäilijä, 1900
• Puhetaito, 1901
• Ikuinen taistelu, 1903
• Laulu tulipunaisesta kukasta, 1905
• Kuinka uutta Suomea rakennetaan, 1905
• Taistelu Heikkilän talosta, 1907
• Kirot, 1907
• Pakolaiset, 1908
• Jeftan tytär, 1911
• Simson ja Delila, 1911
• Sirpaleita, 1913
• Kootut teokset 1908–1915
• Hilja, maitotyttö ynnä muita sirpaleita, 1920
• Elämänlanka ja toivioretki, 1931
• Valitut teokset, 1953, 1971, 1973

Jätä kommentti.